Kävipä niin, että nettilässä (kuten isäni internetiä kutsuu) seikkaillessani löysin osoitteen perustayritys piste fi. Aloin täyttää palvelimella perustamispapereita, kun huomasin maininnan: "Aina kannattaa hakea starttirahaa" - no hain. Tänään sitten kävin tsekkaamassa hakemuksen tilaa ja siellä kehoitettiin soittamaan te-keskukseen. Soitin jäbälle, joka kehoitti hakemaan verottajalta todistuksen veroista ja veloista ja tulemaan käymään.
Tässä vaiheessa soitin sitten yritystoimintani Viralliselle Neuvonantajalle, J. Salmenojalle ja konsultoin häntä tästä kaikesta. Hän kannusti panostamaan te-jäbän tapaamiseen täysillä, sillä aina siitä voi jotain hyötyä, ei välttämättä starttirahaa (koska olen edelleen opiskelija ja byrokratian mielestä en tällöin ole potentiaalinen yrityksen perustaja), mutta ainakin neuvoja ja konsultaatiota. Päätin, että teen ihan flyeripohjan malliksi ja tulostan liiketoimintasuunnitelman ja laitan käyntikortit ja kaikki matskut nätisti mappiin ja porhallan paikalle, en suinkaan jakkupuvussa ja korkkareissa, vaan reteesti vaan farkkuhameessa ja tennareissa JA NÄYTÄN, MIKÄ OLEN NAISIANI!
Parasta tässä oli se, että vaikka tosiaan en sieltä myöntävän starttirahapäätöksen kanssa ulos marssisikaan, tajusin tästä kaikesta jotain. Olen koko ajan vain pähkäillyt ja voihkinut ja ahdistuneena puhissut näiden byrokratiakiemuroiden kanssa. Olen valittanut siipattarelleni, kuinka byrokratia tappaa halun alkaa yrittäjäksi, koska se vie aikaa siltä kaikelta muulta, mikä on niin paljon kivempaa. Nyt tajusin, että minun ei tarvitsekaan suoriutua tästä kaikesta puhinasta yksin, vaan voin hyödyntää tällaisten jäbien kaltaisten heppujen apua. Jäbä siellä te-keskuksessa ihan ilmaiseksi minua neuvoo ja opastaa. Yksityisyrittäminen ei tarkoita sitä, että pitäisi kaikesta suoriutua yksin. Itsenäinen ammatinharjoittaja uskaltaa pyytää apua asiantuntijoilta (kuten Viralliselta Neuvonantajalta ja muilta - kiitos vaan <3).
LOPPUKEVENNYS: tuottaja itse valitsi tällaisen kuvan itsestään vallan flyerissa käytettäväksi. Hän myös kuvailee itseään flyerissa näin:
"Julia
on kolmikymppinen stadilaismimmi, joka tekee nyt sitä, mitä haluaa.
Hän on koulutukseltaan yritysviestintään suun-tautunut tradenomi
(2008) sekä kulttuu-rituottaja (2012). Hän on myös opiskel-lut
viestinnän appron avoimessa yliopis-tossa. Työelämässä hän on
ehtinyt kokea toimittajan työtä, järjestöhommia, myyn-tityötä
sekä markkinointitehtäviä.
Julia
ei halua tehdä töitä kahdeksasta neljään maanantaista
perjantaihin. Hän haluaa tehdä duunia, joka antaa jotain – ja
ottaa vielä enemmän.
Vapaa-aikaansa
Julia viettää rakkaansa ja kahden kissansa kanssa Gilmoren tyttöjä
tai Frendejä katsellen. Ei juuri muuta. Tai joskus se neuloo. Tai
kuuntelee Apulantaa. Rock rock."
Teidän,
Jules*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti